Ensiksi anteeksi etten ole ehtinyt piiiiiiiitkääääään aikaan kirjoittelemaan tänne. On ollut kaikenlaista menoa ja meininkiä ja välillä jopa olen ihan unohtanut että tällaisen blogin oon aloittanut. No nyt kuitenkin kirjoitan taas. Paljon on viime kerran jälkeen tapahtunut, mutta jos nyt yrittäisin sen jotenkin tiivistää tähän tekstiin.
Viimeksi kirjoittelin siitä kuinka mulla on ollut jalkakipuja. No menin sitten lopulta keväällä yksityiselle puolelle lääkäriin. Sieltä määrättiin heti magneettitutkimukseen. Se tutkimus oli yhtä tuskaa! Piti olla paikallaan ja jalkaa särki, piti välillä ottaa särkylääkettäkin. No onneksi lopulta saatiin tutkimus tehtyä ja diagnoosina sääriluun kohdalla stressimurtuma sekä lisäksi penikkatauti. No niin, en siis ollut turhaan valitellut kipujani!
Koko kesä on siis mennyt jalkaa kuntouttaessa. Välillä on niska kipee, välillä jalka ja välillä molemmat! Pari viikkoa sitten ostin paljasjalkakengät, toivottavasti niistäkin on apua. Jalka on välillä huonompi ja välillä parempi. Nyt on taas huonompi, on kipee ja turvoksissa. Välillä jalkaa särkee niin lujaa, että tekisi mieli ottaa moottorisaha käteen ja sahata jalka poikki! Osaksi kipu johtuu varmaan kireistä jalan lihaksista, täytyy varmaan ottaa aika jalkakäsittelyyn. Pohkeet on kivikovat, mikä ei tietenkään tässä tilanteessa oo mikään ihme…
Ärsyttää tämä jalkavamma. Mä normaalisti liikun paljon, lenkkeilen koiran kanssa melko pitkiäkin lenkkejä. Nyt on täytynyt lyhentää lenkkejä paljon lyhyemmiksi. Toivon vain että jalka tulis pian kuntoon, tätä on nyt jo jatkunut niin kauan.
Mutta eteenpäin mennään, periksi ei anneta, ei ainaakaan ennen kuin sydänkäyrä näyttää viivaa! 🙂